Lehmäkolari matkalla kaatopaikalle

Tämä kuljetustapa ei taitaisi mennä läpi Suomen viranomaisilta

Pari kertaa kuussa tiistaisin aamulla pakkaamme kiertävän koulun pienen lava-auton kyytiin ja suuntamme kohti kaupungin kaatopaikkaa. Toisinaan matkalla raikuu nauru ja iloinen puheensorina. Usein kuitenkin jokainen on hiljaa omiin ajatuksiinsa vaipuneena. Itse tykkään todella näistä matkoista. Kuorma-auton lavalla työkavereiden kanssa, maisemat muuttuvat kaupungin kiireisestä hyörinästä maaseudun rauhallisempaan menoon, tuuli tuivertaa hiuksissa. Usein matkalla voi nähdä tien vieressä tallustavia lehmiä. Viimeksi matkan teko hidastui kun edessä oli karjapaimen laumansa kanssa. Me rauhassa odottelimme, että nämä isot eläimet pääsivät pois edestä. Tai todellisuudessa kuskimme ei tainnut olla kovin rauhallinen, sillä hän törmäsi yhteen lehmään, joka tästä hiukan pillastui. Onneksi vauhti oli hyvin hiljainen, autoon tuli vain pieni lommo.

Näiden lehmien perässä me kuljimme

Kaatopaikalle saapuminen on aina jotenkin pysäyttävä hetki. Pistävä haju, paljon roskia, lehmiä, isoja mustia lintuja ja ihmisiä tonkimassa roskakasoja. Joskus paikalla on vain aikuisia, sillä aina vartija ei päästä lapsia sisään. Tällä viikolla paikalla oli melko paljon myös lapsia, sillä oli koulujen lomaviikko.

"Hei, kuinka voit? Haluatko pelata hiukan?"

Etsimme liikkuvasta koulusta lasta kiinnostavan pelin. Toisinaan istumme maassa vieretysten, joskus seisomme nähdäksemme ylempänä olevat pelit. Jotkin lapset ovat innokkaita pelaamaan matikka- tai kielipelejä, toiset taas haluavat pelata tietyntyyppistä lautapeliä (nappuloina pullonkorkit) tai hiukan jalkapalloa. Tämäkin on ihan ok. Uuden roskakuorman tullessa lapset jättävät usein koulun ja sanovat menevänsä töihin. Tämä on mielestäni surullista: Kiertävä koulu on paikalla keskimäärin kaksi kertaa kuussa noin tunnin kerrallaan, mutta lapset eivät voi jättää työskentelyä täysin edes täksi aikaa.

Kiertävän koulun ajatus on opettaa perusasioita ja viedä koulua ihmisten luo. Ennenkaikkea idea on kuitenkin, että ihmiset saisivat tehdä asioita, kokevansa onnistumisia ja hyvää fiilistä siitä, että he osaavat ja pystyvät. Koulussa on aina viikottain vaihtuva teema ja tehtävälaminaatit vaihdamme joka maanantai. Tehtävät ovat eri tasoisia. Mielestäni on tärkeää aloittaa helpoista jutuista ja auttaa ihmisiä löytämään motivaatio opiskeluun. Usein kiertävällä koululla käyvät lapset ja nuoret käyvät myös koulussa ja osaavat lukea. Silti eilen kaatopaikalla törmäsin isoihinkin lapsiin, jotka eivät osanneet lukea.

Ennen lähtöä jaamme vielä ihmisille hiukan juomaa ja ruokaa. Osa vapaaehtoisista ovat kokeneet nämä reissut hyvinkin raskaiksi. Itse en ole ollut kovin ahdistunut, mutta surullinen toki. Eilen kaatopaikalla oli omien lasteni ikäinen tyttö töissä. Hänen katsomisensa sattui. Pieni tyttö työskentelemässä päivästä toiseen äitinsä kanssa roskien keskellä. Se, jos mikä, on epäreilua.

Nämä kaksi kuvaa on kaverini Emman ottamia.
Kiertävä koulu avattuna kaatopaikalla.