Raha, osa 2 ruoka

Useimmat minut tuntevat tietävätkin vastauksen jos minulta kysyy, että mitä mielessä: no ruoka tietenkin! Kun päätyönä on olla kolmen alle kouluikäisen mukulan hoitaja, niin iso osa arjesta kuluu ruoan ympärillä miettien, mitä söisi, mistä sen ostaisi ja paljon se maksaa. Muistutuksena kirjoituksessa käytetty rahayksikkö on NIO, eli Nicaraguan cordoba ja 1 € ~ 33 - 35 cordobaa (ć). Tämän lisäksi on hyvä huomata, että täällä painomittana on libra (pauna), 1 lb ~ 450 g.

Mistä sitä ruokaa sitten saa? Tämä oli aivan oikeasti mieltä askarruttava asia kun ruoan hankinta kotiin ensimmäisen kerran oli ajankohtaista. Ensimmäiset ruokaostokset suuntautuivat läheiselle torille (mercado, matkaa noin 6 korttelia). Tämä tori on pienin kaupungin kolmesta torialueesta. Kuitenkin valikoima siellä oli minulle aluksi yllättävän kattava. On monen sorttisia kasviksia ja hedelmiä, on riisiä, pastaa ja papuja. Sieltä saa myös jauhe-/lihaa, kanaa, kastikkeita, tortilloja, mausteita. Lisäksi esimerkiksi vessapaperia, tulitikkuja ja vaikkapa huonekasveja. Hintataso länkkärille on useimpien tuotteiden kohdalla erittäin edullinen, seuraavassa muutamia esimerkkejä. Banaani 10 ć/12 kpl, peruna ~13 ć/lb, ananas ~30 ć (hawaiana, iso), avokado 5 ć, tomaatti 15 ć/lb, jauheliha 33 ć/lb, kananrintafilé ~55 ć/lb. Edellä esimerkkejä ehkäpä eniten torilta ostamistani tuotteista. Oli toki paljon muitakin, mutta listasta tulisi mahdottoman pitkä, jos kaikki tähän laittaisi.

Erään torikassin sisältö: riisiä, perunoita, chiltomaa, avokado, ananas,
tomaattia, jauhelihaa, porkkana, sipulia ja valkosipulia.

Torilla en kuitenkaan ole käynyt pitkään aikaan. Syynä tähän on kärrymyyjät, jotka kulkevat enemmän ja vähemmän vaihtelevan tuotevalikoiman kanssa pitkin kaupungin katuja. Näitä kärryjä näkee päivän mittaan jokapuolella kaupunkia, mutta aina samat työntäjät tietyllä alueella. Arvatenkin samantapainen (epävirallinen) kartelli kuin Suomessa nuohoamisen kanssa. En ollut törmännyr näihin myyjiin asuntomme luona kunnes eräänä päivänä noin kaksi kuukautta sitten eräät myyjät olivat juuri talomme edustalla. Eipä muuta tarvinnut kuin kauppoja alkaa tekemään, niin selvisi, että hinnat ovat aivan samat riippumatta ostatko tavarat torilta vai kotiovelta. Siitä lähtien olen käynyt ko. torilla tasan yhden kerran. Näiltä myyjiltä olen lisäksi alkanut ostaa tuotteita, joita en aiemmin ollut tuntenut, mutta jotka nyt ovat keittiömme valikoimissa. Tällaisia ovat muun muassa chaya 5 ć/kpl (lausutaan ~šaija), platano 5 ć/kpl, sellainen jenkkifutiksen muotoinen 'kesäkurpitsa' 10 ć/kpl ja joitain muita, joiden nimiä en myöskään muista.

Eräs Suomesta kaipaamamme asia on leipä, niin ruisleipä kuin laaja valikoima muitakin leipiä. Täällä tavalliselle tallaajalle moni asia on nimeltään pan (leipä). Tähän kategoriaan laitetaan valkoinen vehnäpulla, kokojyväleipä (lisänimellä integral), koko joukko makeampia leipiä/pullia sekä jopa jonkinlaiset muffinin näköiset leivonnaiset. Suomalaisen käsityksen mukaisia leipiä täällä ei kahden ensiksi mainitun lisäksi paljon ole. Ei sillä, jos valikoima on suppeahko niin on myös hinta on vähäinen. Puhtaan valkoisen sämpylän saa hintaan 1 ć/kpl, kokojyvävaihtoehdon maksaessa 1,5 ć/kpl. Keksit maksavat koon mukaan 1-3 ć/kpl ja makeat leivät 3-8 ć/kpl. Näitä, ja hieman muita tuotteita myyviä leipomon myymälöitä (panaderia tai makeaan erikoistuneena reposteria) on huomattavan tiheään eikä muidenkaan tuotteiden hinta kovalta tunnu.

Vaikka ajatus pienmyyjien ja leipomoiden kautta ostetusta ruoasta on kannatettava, niin se ei kuitenkaan aivan riitä. Joitain tuotteita ei pienmyyjillä vain ole tai sitten joskus vain haluaa vaihtelua ruokiinsa. Tällöin on mentävä kauppaan (supermercado). Nämä 'superit' ovat kooltaan ja valikoimaltaan likimain S-marketin luokkaa, isompia ruokakauppoja täällä ei ole. Superissa on useampia vaihtoehtoja ja erikokoisia pakkauksia. Näistä kaupoista, joita meidän lähellä (matkaa < 6 korttelia) on neljä, ostamme sitä mitä muualta emme saa yhtä vaivattomasti. Esimerkiksi kananmunia ~3,5 ć/kpl, maitoa 22 ć/0,9 l, Nicaragualaista maustamatonta jogurttia 25 ć/ 490 g, paikallista suklaata ~50 ć/60 g tai vaikkapa kaurahiutaleita 17 ć/300 g.

Edellisten lisäksi on muutamia tuotteita, joita olemme löytäneet ja joita myydään vain tietyissä paikoissa, joten niitä ostetaan sitten sieltä. Mysliä vammaisten lasten koulutusta tukevalta järjestöltä 30 ć/227 g, 13 -vuotiaan pojan myymät välipalaherkut 5-6 ć/kpl, kiertävän kalakauppiaan tuore hammasahven 70 ć/lb tai pienet hunajamunkit tienvarsikauppiaalta 20 ć/pussi (4-5 kpl).

Aki